torstai 29. maaliskuuta 2012

Hehkutus: kasvishernari


Joo, vähän nuukasti on tullut viime aikoina kokkailtua. Yritän ryhdistäytyä. Sitä odotellessa sananen hernekeitosta.

En ymmärrä, miksi kasvishernekeittoon pitää aina tunkea yrttejä ja porkkanoita. Oikeasti, oli sitten kyseessä purkkihernari tai opiskelijaruokalan rokka, aina samaa shittiä. Miksi, MIKSI?! Jossain vaiheessa yritin keittää itse hernarini, pisti meiramit sun muut siankärsämöt sopassa sen verran vihaksi. On se pitkästä tavarasta tekeminen vaan niin hidasta, ettei semmoistakaan meinaa viitsiä.

Sitten löysin Pirkka Luomu hernekeiton, jonka raaka-aineluettelo näyttää tältä: vesi, herne ja suola.

Kiitos, Pirkka, pitkä etsintä on päättynyt!

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Tomaatti-pekonipasta


Edellisessä postauksessa hehkutin Pajuniemen luomulihavalikoimaa, joten siirrynkin nyt omatunto viherpestynä ylistämään pekonipastaa!

Pidin pekonia pitkään raaka-aineena, jolle ei löydy juurikaan keittiössäni käyttöä. Sitä ei saa luomuna ja se on pelkkä ihraa, yäk. Muutama vuosi sitten tein miehelleni synttäriaamiaiseksi perinteisen brittibrekkarin ja nyrpistellen maistoin palan pekonia. Hallelujaa, aamen ja plottis, maku ja suutuntuma täräyttivät pipon päästä! Rapeus, rasvaisuus, suolaisuus, aah! Ja mikä jumalainen idea yhdistää rapea ihralastu kermaiseen munakokkeliin, siis britithän ovat neroja! Julistin, etten suostu syömään aamiaiseksi enää muuta kuin pekonia.

No, näin ei toki käynyt, syön edelleen aamupuuroni ilman pekonilisää. Mutta kun hiljattain ruokaostoksilla havaitsin Pajuniemen tuoneen markkinoille Luomu aamiaispekonin, voit uskoa, etten miettinyt puolikasta silmänräpäystäkään ennen kuin pekonipaketti sujahti ostoskoriini.

Yksi parhaista tavoista käyttää pekonia on tehdä siitä Lontoon River Cafén keittiömestari Ruth Rogersin ohjeella tomaattista pekonipastaa. Pekonin lisäksi raaka-aineita ovat mm. voi, kerma sekä parmesan, joten tukkeutuneet verisuonet tulevat ikään kuin herkkuhetken kaupanpäällisiksi.


Tomaatti-pekonipasta 2:lle
Muokattu alkuperäisohje täällä

160 g pappardelle-pastaa (esim. Pirkka)

2 rkl (suolatonta) voita
70 g luomupekonia parin sentin siivuina (esim. Pajuniemi)
1 pieni, kuivattu punainen chili murusteltuna
1 tlk kuorittuja, kokonaisia tomaatteja
ripaus suolaa
1 dl kuohukermaa
1 dl parmesania raasteena (parmigiano reggiano tai pecorino)

Laita pastavesi kiehumaan.

Paista pekonia ja chiliä voissa kunnes pekoni ruskistuu (n. 5 min).

Valuta tomaateista neste ja puristele niistä kevyesti siemenet pois. Revi tomaatit pienemmiksi paloiksi, heitä pekonin joukkoon pannulle, mausta ripauksella suolaa ja paista miedolla lämmöllä usein sekoitellen noin 5 minuuttia.

Keitä pasta ohjeen mukaan.

Lisää pekonin ja tomaatin joukkoon desi kermaa ja jatka kastikkeen kiehuttamista miedolla lämmöllä muutama minuutti.

Ota talteen 1 dl pastan keitinvettä ja valuta kypsä pappardelle lävikössä.

Kaada pasta paistinpannulle ja sekoita hyvin. Lisää puolet juustoraasteesta, sekoita ja lisää sen verran keitinvettä, että pasta notkistuu.

Jaa pasta lautasille ja ripottele loppu juustoraaste annosten päälle.


Hehkutus: Pajuniemi



Luullakseni on aika utopistista ajatella, että maailman väestö kääntyisi vapaaehtoisesti kasvissyöjiksi. Realistisempaa olisikin yrittää saada ihmiset kuluttamaan nykyistä vähemmän ja entistä eettisemmin tuotettuja eläinperäisiä tuotteita. Munia ja maitotuotteita on löytynyt jo pitkään sangen helposti luomuna, mutta luomulihatuotteita on ollut niukemmin tarjolla. Hienoa, että tilanne on parantumaan päin ja markkinoilla toimii Pajuniemen kaltainen lihatuotteiden valmistaja, jonka visiona on muuttua vähitellen kokonaan luomutaloksi.

Pajuniemen luomutuotevalikoima on laaja: on maksamakkaraa ja leikkeleitä, lihahyytelöä ja pekonia, nakkeja ja makkaroita sekä kokonaista pakastekanaa. Yhä harvemmalla sekasyöjällä eettisemmän lihankuluttamisen esteenä onkin nykyään huono saatavuus tai niukka valikoima. Hyvä Pajuniemi!

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Appelsiininen Mud Cake



Blogini nimeksi sopisi Päiväni murmelina (keittiössä). Käytän paljon samoja raaka-aineita ja olen vähän laiska kokeilemaan kovin eksoottisia ja repäiseviä yhdistelmiä. Osittain syynä on se, etten pidä itseäni luontaisena kokkina, jonka suosikkiharrastus on häärätä keittiössä pipon päästä täräyttäviä kulinaarisia elämyksiä mesästäen. Ruoan tekeminen ei ole minulle lähimainkaan yhtä mieluisaa puuhaa kuin sen syöminen. 

En valitettavasti ole miljöönäri, jolla olisi varaa palkata kokki, eikä mieheni ole kovin innostunut ruoanlaittaja, joten minä hoidan pääasiassa taloutemme muonittamisen. Olen kiinnostunut eettisestä ja ekologisesta kuluttamisesta, ja tämä luonnollisesti heijastuu siihen, mitä keittiössä tapahtuu. Tuntuukin mahdottomuudelta, että päivittäinen ravintoni koostuisi ranskanpotuista ja eineslihapullista. Toisin sanoen ruoanlaitto imee joka tapauksessa päivittäin resursseja, joten tuntuu järkevältä, että saan käyttämilleni resursseille mahdollisimman hyvän tuoton eli suhteellisen herkullista, terveellistä, ekologista ja eettistä lopputulemaa lautaselle.

Pitkä pohjustus, vaikka tarkoitukseni oli vain sanoa, että tein taas mutakakkua, mutta tällä kertaa keksin lisätä taikinan joukkoon appelsiininkuorta...

  • Kakku ei välttämättä kaipaa kermavaahtolisää, se on mahtavaa ihan sinällään kera kupposen tuimaa espressoa. Näyttävämmän kakusta saa siivilöimällä pintaan tomusokeria: asettele kakun päälle paperista leikelty lumihiutale ja siivilöi tomusokeria koko komeuden päälle. Tuloksena sievä sokerikuvio kakun pinnassa:



Appelsiini-mutakakku 8-12:lle

120 g voita
250 g mahdollisimman tummaa suklaata
4 valkuaista
4 keltuaista
2 dl (tummaa muscovado)sokeria
1 dl jauhoja
1 luomuappelsiinin kuori raastettuna

Lisäksi: 
2 dl kuohukermaa
2 rkl tomusokeria
1 luomuappelsiinin kuori raastettuna
1/2 tl kanelia

Sulata voi ja suklaa hyvin matalalla lämmöllä pienessä kattilassa.

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

Sekoita keltuaiset ja sokeri.

Yhdistä appelsiinin kuoriraaste jauhoon ja lisää jauho keltuaisten joukkoon.

Kaada sula suklaa jauho-keltuaisseokseen ja sekoita tasaiseksi.

Kääntele valkuaisvaahto varovasti taikinaan (sekoita ensin iso lusikallinen vaahtoa ihan reippaasti taikinaan, niin se notkistuu). Kaada taikina halkaisijaltaa 24 senttiseen irtopohjavuokaan, jonka pohja on peitetty leivinpaperilla.

Paista 225 asteessa noin 15-20 minuuttia. Älä paista liikaa, kakun kuuluu jäädä raa'ahkoksi keskeltä.

Irroita kakku vuoasta vasta kun se on jäähtynyt.

Anna tekeytyä yön yli kelmutettuna huoneenlämmössä.

Vaahdota kerma ja sekoita joukkoon tomusokeri, appelsiininkuori ja kaneli.