maanantai 29. elokuuta 2011

Lehtikaalia ja uppomunaa paahdetulla leivällä


Lehtikaalia on hämmästyttävän huonosti tarjolla, ottaen huomioon, että kasvuolosuhteet Suomessa ovat oivalliset, se on superterveellistä ja kaikin puolin loistoapetta. Itsekin tutustuin herkkukaaliin vasta pari vuotta sitten lähikaupan vihannesosastolla. Ostin pussillisen kaalta ja tovin kuukkeloituani päädyin tekemään keitettyä lehtikaalta paahtoleivällä. Ei kuulosta kovin seksikkäältä, tiedän. Kaali ei ole oikeastaan keitettyä, vaan höyrytettyä ja ohjeeseen tulee lisäksi maalaisleipää, uppomuna ja parmesania. Mielestäni tämä kuulostaa jo paljon seksikkäämmältä. Ymmärrän toki, jos olet eri mieltä.

Omaa ohjettani on inspiroinut huomattavissa määrin Orangette-blogista löytämäni, alunperin The Zuni Café -keittokirjassa ilmestynyt ohje. Aivan loistava, rustiikkinen lounasruoka, ihan suosikkejani!


  • Oma tyylini tehdä uppomunia on aikamoisen epämääräistä ja jos kaipaat yksityiskohtaisempia ohjeita, löydät niitä helposti googlaamalla. Mielestäni uppomunien tekemisen vaikeutta on liioiteltu suuresti, ei se ole juuri munan paistamista haasteellisempaa. Jos asia kuitenkin tuntuu liian suurelta kohdattavaksi, käytä ihmeessä paistettua kananmunaa, se ajaa asian ihan loistavasti!


Lehtikaalia ja uppomunaa paahdetulla leivällä 2:lle

Lehtikaalimuhennos:
2 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
150 g lehtikaalia
2 dl vettä
suolaa

Paahdettu leipä:
2-> viipaletta maalaisleipää, paahtoleipää tms.
1 kokonainen valkosipulinkynsi

Uppomuna:
2-> munaa
pari rkl etikkaa

Tarjoiluun:
oliiviöljyä
parmesania
mustapippuria

Viipaloi sipuli puolen sentin siivuiksi, murskaa valkosipulinkynsi ja poista lehtikaalista kova keskiruoti ja hienonna se.

Kuumenna oliiviöljy ja kuullota siinä muutama minuutti sipulia keskilämmöllä. Lisää valkosipuli, jatka kuullottamista hetki. Lisää lehtikaali ja jatka paistamista, kunnes lehtikaali alkaa vähän pehmetä.

Kaada pannulle vettä, peitä kannella, madalla lämpöä ja hauduttele puolisen tuntia välillä sekoittaen.

Paahda leivät ja hiero niitä kummaltakin puolelta kokonaisella valkosipulinkynnellä. Aseta lautasille.

Valmista uppomunat: laita (matalaan) kattilaan noin 15 cm vettä ja loraus etikkaa. Kuumenna vesi melkein kiehuvaksi. Riko munat yksitellen kuppiin tai esim. desin mittaan, laita kuppi melkein veteen ja kippaa muna veteen. Pidä munaa kattilassa nelisen minuuttia ja ole tarkkana, ettei vesi ala kiehua. Nosta valmis muna kattilasta joko suoraan kaalilla päällystetylle leivälle tai - jos sen pitää odotella tarjoamista - lämpimällä vedellä täytettyyn kulhoon.

Mausta lehtikaali suolalla ja jaa paahdetuille leiville. Itse olen sitä koulukuntaa, joka kaataa kaalinesteen leivälle, mutta jos pidät enemmän rapeasta lopputuloksesta, toimi toisin.

Lehtikaalin päälle asetellaan muna ja koko setin päälle valutetaan hieman oliiviöljyä, ripotellaan mustapippuria ja raastetaan reilusti parmesania.

perjantai 26. elokuuta 2011

Epäonnea keittiössä, osa I




Eräs ystäväni kysyi, sattuuko mulle koskaan epäonnistumisia keittiössä. Hah. Hah hah haa. Kysy vaan, kuinka paljon! Yleensä ne liittyvät leipomiseen, mutta kyllä ihan tavallisen papusopan keittämisessäkin on tullut takkiin. Tässä muutama esimerkki.

Ylin kuva: kesäkurpitsa-juustopaistos
Ohje vaikutti lupaavalta; juuri sellainen muutamasta ihanasta raaka-aineesta valmistettava simppeli ateria, jollaiset ovat suosikkejani. Keltaista ja vihreää kesäkurpitsaa, juustoa ja basilikaa, mmmm. No, ensinnäkin paistos oli ainakin kaksi kertaa niin kauan uunissa, kuin ohjeessa opastettiin ja silti keltaiset kesäkurpitsat jäivät raa'ahkoiksi. Vaikka laatikkoon tuli reilusti sekä mozzarellaa että parmesania, se maistui silti ikävän terveelliseltä. Parasta paistos oli seuraavana päivänä, kun upotin sen munakkaaseen kera reilun määrän suolaa, mustapippuria ja tuoretta basilikaa.

Keskimmäinen kuva: chili-sesamöljykurkut
Teen aina silloin tällöin kiinalaisia kurkkuja: valkosipulimurskaa kuullotetaan öljyssä, öljy kaadetaan suikaloidulle kurkulle, sekaan suolaa ja jääkaappiin jäähtymään. Vaihtelun vuoksi ajattelin kokeilla chili-sesamöljyversiota. Oli jotenkin tunkkaista ja ikävän makuista. Pysyttelen vakio-ohjeessani.

Alin kuva: mustapapukeitto
Ohje vaikutti tässäkin lupaavalta: mustapapuja, tomaattia, jeeraa, chiliä, limeä korianteria... Mutta ei, niin ei. Tein keittoa kahdesti, kun en uskonut, että noin huippuaineista valmistettu soppa voisi olla mitään muuta, kuin, no, huippua. Vaikka tuplasin maustemäärät, oli silti pliisua. Ja sauvasekoittimella surauttamisen jälkeen sopan tekstuuri oli jotenkin ikävän rakeinen ja möykykäs. Ei riittänyt puhtia kolmanteen kokeilukertaan, onhan maailma täynnä toinen toistaan ihkumpia, kokkaamista odottavia soppareseptejä.

torstai 25. elokuuta 2011

Grillatut kesäkurpitsat


Mihin tämäkin kesä oikein meni?! Sekä kesäkurpitsa- että grillikausi alkavat olla kohta ohi ja tuntuu, että olen tehnyt kumpaakin ihan liian nuukasti tänä kesänä - grillannut ja syönyt kesäkurpitsaa. Luvassa siis viimeisten metrien armoton kiri!

Tämänkertainen ohje on pihistetty itseltään Gwyneth Paltrow'lta! Elokuun 2010 Voguessa rouva kertoi, että hänellä culinary assistant, joten ehkä ohje onkin peräisin assistentilta, mene ja tiedä. Joka tapauksessa, aivan mainio grillattujen kesäkurpitsoiden ohje!

Valmistan kesäkurpitsat yleensä tarjoamista edeltävänä päivänä, että ne saavat maustua pitkään. Kesäkurpitsat kannattaa grillata silloin, kun grilli on muutenkin kuumana. Kurpitsat kypsyvät matalalla lämmöllä, jolloin tulee kerrankin hyödynnettyä sitä parasta hiillosta, jota nälkäisenä ei koskaan jaksa odotella. 

  • Gwyneth tarjoilee kurpitsoita antipastina, mikä on mainio tapa, en kiellä. Itse tarjoilen näitä yleensä kuitenkin kasvislisäkkeenä tai sekoitan cous-coussalaatin joukkoon. Mielestäni ehdottomasti paras käyttötapa on kuitenkin täyttää grillatuilla kesäkurpitsoilla ja fetalla Ullan Pakarin jättisämpylä, pakata sämpylä ja jääteetä reppuun ja tehdä eväsretki Kirjurinluodolle.
  • Osta kesäkurpitsat aina mahdollisimman pieninä. Pienet kurpitsat ovat kiinteämpiä ja maukkaampia, isojen kurpitsojen sisus tuppaa olla höttöistä ja kuivaa.
  • Chilistä voi poistaa siemenet, jos tulisuus ei ole juttusi.
  • Tein jotain ihan pieniä muutoksia ohjeeseen, alkuperäinen versio löytyy täältä.


Grillatut kesäkurpitsat 4-8:lle
Ohje Gwyneth Paltrow

1 kg kesäkurpitsaa (mahdollisimman pieniä)
0,5 dl + 0,5 dl oliiviöljyä 
1,5 rkl punaviinietikkaa
suolaa
1 tuore punainen chili ohueksi viipaloituna
0,5 dl hienonnettuja tuoreita mintunlehtiä

Halkaise kesäkurpitsat poikittain keskeltä ja leikkaa puolikkaat pitkittäin koosta riippuen 3-4 viipaleeksi.

Laita viipaleet isoon kulhoon, kaada 0,5 dl oliiviöljyä päälle ja sekoita hyvin.

Grillaa kurpitsoja matalalla lämmöllä kummaltakin puolelta.

Lado viipaleet yhteen kerrokseen tarjoiluvadille ja pirskottele päälle 0,5 dl oliiviöljyä ja punaviinietikkaa. Ripottele päälle suolaa, minttua ja tuoretta chiliä.

tiistai 23. elokuuta 2011

Tonnikalalevite

 
Tonnikalalevite on siellä kahden leivän välissä...

Tonnikala - merten ylikalastettu kana. Pyrin käyttämään tonnikalaa hyvin harvoin, ja silloinkin aina MSC-sertifioituna. Toisin sanoen käytän aina tölkkitunaa, tuoretta ja kestävästi kalastettua tonnikalaa kun on ainakin Jyväskylästä mahdotonta löytää. Sertifioitu tonnikala on vähän kalliimpaa kuin sertifioimaton, mutta mielestäni se on pieni hinta siitä, että maailman tonnikalapopulaatiolle tarjotaan edes mahdollisuus selviytyä.

Söin joskus Lontoossa ältsin hyvää tunakolmioleipää ja olen siitä lähtien yrittänyt toisintaa makuelämystä. Harvoja tonnikalareseptejäni onkin tämä voileipätahnan ohje (kehitysversio 2.4).

  • MSC-sertifioitua tonnikalaa on ainakin Rainbow'lla, jonka valikoimaan kuuluu veteen säilötty versio. Myös öljyyn säilöttyä tunaa on kuulemma valikoimassa, mutta en ole koskaan törmännyt siihen.
  • Tahnaa riittää kahteen isoon täytettyyn leipään. Lisäksi vaikka ituja ja avokadoa.

Tonnikalalevite

1 prk MSC-sertifioitua tonnikalaa paloina vedessä tai öljyssä
1 dl turkkilaista jogurttia
2 tl soijakastiketta
1 tl paahdettua seesamiöljyä (esim. Lanfranchi)
peukunpäänkokoinen pala inkivääriä raastettuna
1 valkosipulinkynsi raastettuna
2 dl rucolaa pilkottuna

Valuta tonnikalasta neste.

Sekoita kulhossa jogurtti, soija, seesaimöljy, inkivääri, valkosipuli ja rucola.

Lisää tonnikala ja sekoita hyvin.

maanantai 22. elokuuta 2011

Ranskalainen tomaattipiiras


Löysin muutama vuosi sitten Chocolate & Zucchini -blogista aivan mahtavan suolaisen piirakan pohjataikinan ohjeen. Ohje on niin huippu, että en koe tarvitsevasi muita ohjeita, joten pohja on ja pysyy, vain täytteet vaihtuvat sesongin mukaan. Kyseessä on rustiikkinen ja suht terveellinen taikina, jota on helppo kaulia ja käsitellä.

Hiipuvan tomaattisesongin kunniaksi tein tomaattipiiraan. Se on herkkua. 

Olenko muuten maininnut, että inhoan sanaa leipaista? Tomaattejakin voisi kutsua asiallisesti ihan vaan tomaateiksi, ei vaikkapa tomskuiksi. Leipaisin tomskupiirakan *puistatus*.

  • Chocolate & Zucchini -blogista opin kaurahiutalekikan, jota käytän nykyään marjapiirakoissakin perunajauhon tilalla. Kaurahiutaleet siis imevät ylimääräistä nestettä, kätevää.
  • Taikinan nestemitat on ilmoitettu hyvin eksakteina, kuten kuuluukin. Itse käytän mittaamiseen 2 cl:n viinamittaa, mutta esimerkiksi apteekista saa tähän tarkoitukseen sopivia muovisia yskänlääkemittoja.
  • Piiraan pitää jäähtyä puolisen tuntia ennen tarjoilua ja koska uunisi on sopivasti kuumana, suosittelen tekemään piiraan kylkeen uuniparsakaalia. Vihersalaatti toki passaa mainiosti myös. Eikä siihen välttämättä mitään ylimääräisiä hörhellyksiä tarvita lainkaan.
  • Itse käytän kulmikasta leivontavuokaa, mutta piiraan voi tehdä ihan normi pyöreään vuokaan (halkaisija 24 - 30 cm).
  • Itseltäni jää pohjataikinaa aina yli, ja useimiten muovailen siitä keksinnäköisiä objekteja, jotka pistelen haarukalla ja paistan uunin jälkilämmössä. Sopivat hyvin esim. juuston kanssa.
  • Ja taas: 1 rkl = 15 ml, 1 tl = 5 ml, joten jos käytät mittaamisen tavan ruokalusikoita, puolitoistakertaista annetut määrät.


Ranskalainen tomaattipiiras

Pohja:
50 g vehnäjauhoa
1 tl suolaa
60 ml oliiviöljyä + 1 rkl vuoan voiteluun
120 ml kylmää vettä

Täyte:
2 rkl Dijon-täysjyväsinappia
1 rkl kaurahiutaleita
6-10 tomaattia (erivärisiä, jos sattuu kohdalle)
2 rkl oliiviöljyä
1 tl kuivattua timjamia (tai tuplasti tuoretta)
100-200 g vuohenjuustoa

(Tarjoiluun tuoretta basilikaa tai rucolaa)

Mittaa jauhot ja suola kulhoon. Lisää oliiviöljy ja sekoita taikinaa haarukalla. Lisää oliiviöljy ja sekoita hyvin haarukalla.

Vaivaa taikinaa käsin, kunnes se alkaa kiinteytyä ja pysyy kasassa. Siirrä taikina leivinpaperille ja kaulitse sen kokoiseksi, että se peittää piirakkavuoan pohjan ja reunat.

Nosta taikina oliiviöljyllä voideltuun piirasvuokaan ja leikkaa ylimääräinen taikina reunoilta pois. Siirrä jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Ota piirasvuoka jääkaapista ja pistele taikinaan haarukalla reikiä. Levitä pohjalle tasaiseksi kerrokseksi sinappi ja ripottele päälle kaurahiutaleita.

Poista tomaateista kova kanta ja leikkaa ne paksuiksi viipaleiksi. Asettele viipaleet sievästi sinapin päälle.

Pirskottele tomaateille oliiviöljyä ja ripottele timjamia. Kruunaa koko komeus murustellulla vuohenjuustolla.

Paista 200 asteessa puolisen tuntia. Anna jäähtyä puolisen tuntia ennen tarjoilua. 

(Koristele piiras silputulla basilikalla tai rucolalla.)

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Kanttarellirisotto


Risotto on suosikkiruokiani, kuten olen aiemmin kertonutkin. Asun keskellä kaupunkia, enkä valitettavasti osaa sienestää muualta kuin torilta, joten villisieniä tulee käytettyä turhan harvoin. Silloin, kun kanttarelleja tai tatteja osuu kohdalle, teen niistä yleensä risottoa.

  • Jos ikkunalaudallasi kasvaa sattumalta timjamia, sopii se eri hyvin risoton päälle koristeeksi. 
  • Jos olet tekemässä risottoa ensimmäistä kertaa, vilkaise piinallisen pitkä vuodatukseni aiheesta täältä.


Kanttarellirisotto 4:lle

500 g kanttarelleja puhdistettuna ja pilkottuna
2 rkl voita

1,5 l kasvislientä (itsetehtyä tai fondista/kuutiosta/jauheesta)
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl voita
3 salottisipulia tai 1 keltasipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
4 dl risottoriisiä
1-2 dl valkoviiniä tai kuivaa vermuttia
suolaa
mustapippuria
3 dl parmesanraastetta + muutama rkl koristeluun


Paista kanttarellit kypsäksi voissa ja siirrä syrjään.

Kuumenna kasvisliemi kiehuvan kuumaksi.

Kuullota sipulia laakeassa paistinpannussa tai kattilassa voi-öljyseoksessa n. 3 minuuttia.

Lisää valkosipuli ja jatka kuullottamista pari minuuttia.

Lisää riisi ja kuullota kunnes se imee kaiken rasvan pannulta ja muuttuu läpikuultavaksi, noin 3 minuuttia. Sekoita usein ja pidä lämpötila malitillisena.

Kaada pannuun valkoviini ja kuumenna, kunnes neste on haihtunut pannulta. 

Ala lisätä kuumaa kasvislientä pannulle kauha kerrallaan niin, että neste on aina ehtinyt imeytyä riisiin ennen kuin lisäät uuden kauhallisen. Sekoittele riisiä usein ja pidä lämpötila sellaisena, että liemi alkaa poreilla heti, kun sitä lisää pannulle. Tätä jatketaan kunnes riisi on kypsää.

Ala maistella riisin kypsyyttä, kun ensimmäisen kasvisliemikauhallisen lisäämisestä pannulle on kulunut 15 minuuttia. Riisin kuuluu antaa aavistuksen hampaalle vastusta, mutta raa'aksi sitä ei missään nimessä ole tarkoitus jättää. Ylikypsä risottokin on raakaa parempi vaihtoehto.

Kun riisi tuntuu kypsältä, lisää kanttarellit, suola ja pippuri risottoon. Risoton koostumuksen tulisi olla melkein keittomainen (juustoraaste sakeuttaa sitä), joten lisää tarvittaessa kasvislientä. Nosta pannu liedeltä, lisää juustoraaste (ja vielä nokare voita), sekoita ja lataa lautasille. 

Raasta annosten päälle parmesania.

torstai 18. elokuuta 2011

Jogurtti-kukkakaalisalaatti



Tulee nyt toinen kukkakaaliohje putkeen, mutta kun sesonki on ihan juuri ohitse! Yksinkertainen salaatti, joka sopii niin grillijuttujen, uusien pottujen ja kalan kuin munakkaankin kylkeen.

  • Tehosekoittimella salaatinteko ei tunnu onnistuvan, mutta monitoimikone rulaa. Jos siis omistat monitoimikoneen, kippaa kaikki aineet sinne ja surauta tasaiseksi. Itse silppuan kukkakaalin veitsellä, kun en moista apparaattia omista.
  • Salaatti ei säily kovin hyvin, joten kannattaa tehdä vain sen verran, kuin tulee kerralla syötyä.

Jogurtti-kukkakaalisalaatti 4:lle

puolikas iso kukkakaali
1,5 - 2 dl turkkilaista jogurttia
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
0,25 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Leikkaa kukkakaalista kukinnot. Silppua kukinnot veitsellä hienoksi ja kaada silppu kulhoon.

Sekoita valkosipuli, suola ja mustapippuri jogurttiin.

Yhdistä jogurtti ja kukkakaali ja sekoita huolella.

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Kukkakaaligratiini


Keittokirjahyllyn siivous jatkuu! Vuorossa on toinen ysärivegekirja, Tuija Ruuskan Aurinkomaa - lapsiperheen kasviskeittokirja. En yhtään muista, miksi olen ostanut aikoinani lapsiperheen keittokirjan, ehkä silloin markkinoilla oli niin nuukasti kasviskeittokirjoja, että lapsellinenkin versio kelpasi. Nyt ei enää kelpaa, ja kirja joutaisi uuteen kotiin. Eli jos olet kiinnostunut kartuttamaan keittokirjakokoelmaasi Tuija Ruuskan Aurinkomaa - lapsiperheen kasviskeittokirjalla (2. painos, 1996), laita sähköpostia (pikkukeskiviikko@gmail.com) ja kirja siirtyy omistukseesi postimaksun hinnalla.


Kirjassa on muutama suosikkiresepti, tässä yksi sesonkiin sopiva.


Kukkakaaligratiini 4:lle
Ohje Tuija Ruuskan Aurinkomaa-keittokirjasta

1 kukkakaali
vajaa desi kukkakaalin keitinlientä
1 paketti Koskenlaskija voimakas -sulatejuustoa

Leikkaa kukkakaali isohkoiksi kukinnoiksi. Höyrytä tai keitä viitisen minuuttia.

Ota vajaa desi keitinlientä talteen, valuta kukkakaali ja aseta se uunivuokaan.

Laita keitinvesi kattilaan ja murustele juusto joukkoon. Kuumenna keskilämmöllä usein sekoittaen, kunnes juusto on sulanut.

Kaada juusto kukkakaalin päälle ja paista gratiinia 200 asteessa noin 25 minuuttia.

tiistai 16. elokuuta 2011

Limoncello-mansikat



Olen ollut saamaton keittiössä pahimpaan mahdolliseen aikaan: satokausi on Suomessa niin nopeasti ohi, että nämä muutamat kuukaudet pitäisi kokkailla raivoisasti kotimaisia, tuoreita kasviksia! Mansikka-aika on ihan juuri tältä vuodelta lopullisesti ohi, joten kehoitan sinua, hyvä lukija, kipittämään heti tämän luettuasi torille noutamaan litran mansikoita. Tähän ohjeeseen on nimittäin hyvä päättää kotimaisen mansikan sesonki!

Ohje on peräisin Hesarista, jossa se ilmestyi heinäkuussa 2007. Muutoksia olen tehnyt minimaalisesti, mutta jos haluat, käy kurkkaamassa alkuperäinen ohje täältä.

  • Basilikan voi korvata sitruunabasilikalla.
  • Jos mansikoista jää yli lientä, älä missään nimessä kippaa sitä viemäriin! Sen sijaan siivilöi liemi ja sekoita siitä soodaveden kanssa makoisa juoma. Vodkaa sekaan ja aikuisten limonaati on valmis nautittavaksi.
  • Alkossa on tietääkseni vain yhtä plaatua limoncelloa ja kysinen Limoneto di Sorrento -pullo näyttää tällaiselta:

Kuva täältä.

Limoncello-mansikat 4:lle
Ohje Katja Bäcksbacka, Helsingin Sanomat

1 litra perattuja mansikoita
1 dl vettä
1 dl sokeria
kymmenkunta basilikanlehteä hienonnettuna

Lisäksi:
kermavaahtoa, vaniljajäätelöä, mascarpone-vaahtoa tms.

Laita vesi ja sokeri kattilaan. Kuumenna keskilämmöllä, kunnes sokeri sulaa. Nosta kattila syrjään.

Lisää kattilaan Limoncello ja basilika, anna jäähtyä. 

Puolita mansikat ja lisää ne jäähtyneeseen liemeen. Anna maustua jääkaapissa ainakin pari tuntia.

Tarjoile kermavaahdon tms. kera.

torstai 4. elokuuta 2011

Kylmä kesäkurpitsakeitto

Unohdin ottaa kuvan valmiista keitosta. 
Tässä pikkuiset ovat matkalla höyretettäväksi.

Kesäkurpitsakausi on kuumimmillaan, joten tarjoilen tänään kylmää kesäkurpitsakeittoa. 


Kylmä kesäkurpitsakeitto 3-6:lle

1 kg mahdollisimman pieniä kesäkurpitsoita kuutioituna
1,5 dl kurpitsan keitinlientä
1,5 dl turkkilaista jogurttia
1 rkl sitruunamehua
1 rkl oliiviöljyä
0,5 dl tuoretta bailikaa tai minttua
0,5 tl suolaa
muutama pyöräytys mustapippuria myllystä

Höyrytä kesäkurpitsa kypsäksi (noin 10 minuuttia). Ota 1,5 dl keitinlientä talteen.

Laita kaikki aineet tehosekoittimeen ja pyöräytä tasaiseksi. Homma onnistuu myös sauvasekoittimella. Jäähdytä jääkaapissa muutama tunti.